46 DAYS

Aika liitää silmien eestä enkä voi käsittää, että Lahen koulutuksesta on enemmän aikaa ko minun lähtöön! Enhään ei ole muutahmaan viikhoon ollu päivää etteikö joku kyselis päivän aikana "Jokos jännittää?" tai "Onko monta päivää lähtöön?" jne. Vastaus tuohon jännitys kysymykseen on ainaki vielä ollu sama. " Eipä oikeastaan...". Mie en kertakaikkisesti voi sisäistää sitä ajatusta, että 46 päivän päässä minua oottaa uus elämä vueksi ja että mie olisin oikeasti lähössä yhtään mihinkhään. Ei sitä voi käsittää, että mie asun kohta umpi outojen ihmisten kans, jotka on valtava osa minun vuotta. Mie olen viime aikoina sähköpostitellu minun ensimmäisen host-perheen kans ja ne vaikuttaa tosi mukavilta (PLUS+isä tykkää seurata jääkiekkoa!!) ja on muutenki mahtava tunne ko ne on innoissaan ottamassa minua osaksi niitten elämää muutamaksi kuukaueksi.

(Tässä vaiheessa saattais tieten olla hyvä mainita niile jotka ei vielä tiä niin siis minun järjestön ideana on se että vuen aikana mulla on 2-4 perhettä eli muutama kuukausi per. perhe.)

Pikkuveljen konfirmaatio päivä ja isosten rippiralli!

Viime päivät olenki sähläilly papereitten kans ja huomena aattelin alottaa viisumin haun, mikä ei olekhaan aivan pikku projekti. Toivottavasti sais sen mahollisimman kivuttomasti tehtyä, ettei tarvis menettää yö unia sen takia. Äiti lupas hoitaa vielä tälle illale lentojen ja maaohjelman maksunki niin saa netki pois päivä järjestyksestä! Seuraava operaatio onki tosiaan uusien passikuvien otto, mitkä tarvi tuohon viisuhmiin. Vielä on paljon muutaki hommaa, mutta häätyy yrittää tehä yksi juttu kerralhaan ettei tämä homma ennää tästä pahemmin leviäis kässiin! 

Tätä näkymää tulen niin kaipaahmaan!