tiistai 29. heinäkuuta 2014

Viiminen Suomi-viikko!

Näin se pyörähti viiminen Suomi viikkoki käyntiin ja koko tuleva viikko on kyllä ahettu niin täyteen hommaa, että saa nähä miten tässä kaiken ehtii tehä. Kaikki sannoo että pitäis nauttia tästäki viikosta ihan normaalisti ja ellää sitä aivanko ei ois mihinkään menossa, mutta minusta se tuntuu vähän hullulta ko häätyy sanoa heippoja koko tulevan viikon ajan ja stressata vielä viimisistäki asioista. 






Nyt alkaa jo pikku hiljaa oikeasti jännittään ko täytyy oikeasti miettiä pakkaamista, läksiäisiä ja kaiken näköstä muuta lähtöön liittyvää. Mie olen yrittäny nauttia viime aikoina kaikista pienistäki asioista ja välilä sitä saattaa yhtäkkiä huomata tekevänsä jotaki arkipäivästä asiaa hymy korvissa. Toisina hetkinä sitä vain pysähtyy miettimään että mitä mie olen tekemässä. 

Oikeastaan en käsitä että olen lähössä. Kaikki tuntuu niin kaukaselta ja epätodelliselta vaikka lähtöön on ennään viikko. Tämän piti olla pähkähullu päähän pisto, jonka ei ikinä pitäny totteutua. Sen piti olla vain taas joku yks niistä "Juuliannan hullutuksista". Niin mulle sanottiin muutama vuosi sitte. Niin mie uskoin siitä jo itekki, kunnes päätin vuosi sitte ottaa yhteyttä Pellon rotareihin ja tehä tästä kaikesta totta. Minun tie tähän pisteeseen on varmasti ollu monia muita rotaryvaihtareita helpompi, koska minun ei tarvinu "taistella" vaihtari paikasta kenenkään kans. Niin tästäki haaveesta on tulossa yhtäkkiä täyttä totta. Mie todistin niin itele niinkö muilekki, että kaikkiin haaveisiin täytyy tarttua ja ne voi toteutua.





Mie kirjottelen viikon aikana luultavasti vielä pakkaamisesta ja viimisistä lähtö fiiliksistä. Tuliaisista kerron vasta ko olen päässy rapakon taakse ettei vain satu mithään kautta paljastuun host perheele mitä aattelin tua mukanani! 

torstai 24. heinäkuuta 2014

Have an amazing year that I`ll remember forever

Multa pyyettiin postausta missä kertosin vähän minkälaisia asioita haluaisin ens vuen aikana kokea/tehä ja minustaki se ois aivan kiva samala sitte nähä vuen päästä pääsikö näitä asioita tekemään ja kokemaan.
1. Ois niin kiva päästä kokehmaan tuommonen! En kylläkhään tiä kuinka ylleisiä ne Jenkeissä on, että saapa nähä haaveilenko turhaa:D.
2. Tämä on näitä tyhjän päiväsiä amerikka juttuja, mutta laitoimpa tämmösenki ko kuvan löysin!
3. Prom on varmaan jokasen jenkkivaihtarin unelma ja tottakai toivon, että itekki pääsen kokemaan sen!

1. Jääkiekko hulluna NHL-ottelu kuuluu todellaki tämmösseen "to do" listaan!
2. Vapauden patsas on kans varmasti yks niitä paikoista joissa häätyy käyä ko amerikkaan lähtee. Onneksi tämän nähtävyyen näkkee jo luultavasti alle kahen viikon päästä!
3. Coloradon, Utahin, Arizonan ja New Mexicon rajakulmilla on tuommonen paikka missä mennee siis osavaltioitten rajat.
4. Varmasti upea paikka, joka ois varmasti tämmösen ikilapsen unelma!
1. Pakko päästä kokkeileen tuota kuulusaa frozen yogurttia jota en ole muuten koskaan vielä maistanu!
2. Päiväkirjan pito ois varmasti hyvä ja helppo tapa avvautua kaikesta ja ois tosi kiva nähä mitä sitä on vuen jokasena päivänä puuhaillu ja ajatellu.
3-4. Ei varmaan juurikhaan selityksiä kaipaa.

Tässä oli joitaki mihin löysin näitä kuvia. Tottakai mie haluaisin kokea vuen aikana paljon muutaki, mutta siitä listasta tulis niin pitkä ettei sitä jaksais ees lukea. Mie en silti aseta minun vaihtovuele mitään sen suurempia odotuksia enkä oleta, että nämä asiat tullee totteuttuun vaan lähinnä halusin vain kerätä tämmösiä "pinnallisia" asioita ylös.
Saapa nähä mitä asioita voi vuen päästä sanoa tehneensä. Varmasti näistäki osan ja paljon muuta.



(Kuvat Wehearit ja koitan nyt kirjottaa ilman että käyttäisin tätä minun murteen "h:ta" jospa vaikka ihmisillä ois vähän helpompi lukea tätä tekstiä. )

P.S. 10 DAYS LEFT!


maanantai 21. heinäkuuta 2014

Viisumihaastattelu

Eilen illala mie ja minun kaveri Elisa hypättiin junhaan, joka toi meät tänä aamuna Helsinkiin. Kaikkien jenkkivaihtareitten häätyy käyä siis suurlähetystössä haastattelussa. Tämä(kään)ei mulla menny aivan ko strömsöössä mutta toivothaan nyt että viisumi ehtii ajoissa!





Mulla oli aika 9.10 mutta ajat oli puoli tuntia myöhässä ja parhaimmillaan viisuminhakijoita oli rappukäytävässä oottamassa 14:ki ihmistä. Se paikka on siis ihan tavallinen kerrostalohuoneisto johon mentiin ko kuuli oman nimen.
Eka vaihe oli antaa passi virallisen näköselle miehelle, joka otti samala multa kaikki muut tavarat paitsi haastattelussa tarvittavat paperit. Sitte kävelin metallinpaljastimen läpi josta minut päästettiin odotustilaan. Siinä istuin sitte vähän aikaa kunnes minun nimi sanottiin. Toisessa vaiheessa suomea puhuva nainen otti minun paperit ja katto ne läpi. Siinä mulla tuliki eka ongelma ko jostaki ihmeen syystä en ottanu yhtä tärkeää paperia matkaan ja minun häätyy se lähettää sinne erikseen. Eli siinä vaiheessa jo tiesin etten tällä reissula tule viisumia saamaan. Se nainen sitte käski mennä istumaan takasi sinne odotushuoneeseen siksi aikaa ko minun nimi sanottais uusiksi. 
Kolmannessa vaiheessa englantia puhuva nainen otti multa sormenjäljet ja käski taas mennä oottaan seuraavaa kutsua.
Neljäs vaihe oli ite se haastattelu, jossa englantia puhuva nainen kysy vain että miksi olen menossa Yhdysvaltoihin ja minkä järjestön kautta. Lopuksi se vain anto ohjeet miten lähettää se puuttuva paperi niile ja muuten se homma oliki siinä. Eli ihan pieni ja helppo juttu mitä itekki jännitin ihan turhaan:)! 


Nyt minun häätyy vain huomena lähettää se puuttuva paperi sinne ja sen asian pitäis olla sitte sillä selvä. Tällä hetkelä olen taas jo kotimatkala ko ei haluttu jäähä pitemmäksi aikaa Helsinkhiin. Tai no oltaishan me mutta on niin paljon hommaa vielä kotona ettei ehi! Muuten tämä päivä on vietetty kummitätin tykönä ja shoppaillessa:)!

P.S 14 päivää!

torstai 10. heinäkuuta 2014

Rotarybleiseriiiiii...!

Eilen tuli siis paljon puhuttu rotarybleiseri, jota siis minun häätyy pittää silloin ko olen edustamassa rotareita jne. Takki on nyt siis aivan "tyhjä ja puhas", mutta ens vuen mittaan siihen alkaa kertyhmään pinssejä joita siis saan toisilta rotary vaihtareilta. Ittehän en siis ole alottanukhaan vielä pinssien tekoa, mutta enköhän mie saa senki aikaseksi tässä joku päivä.
Olen muuten aivan rakastunu tuohon takkiin. Tuo on niiin kivan mallinen ja värinen!:)








Tänhään kävin pitämässä minun rotaryklubile lähtöesitelmän niitten kokkouksessa ja muuten meni kyllä aivan hyvin paitsi että sielä oleva kone ei halunnu toimia minun kans yhteistyössä joten powerpoint esitys jäi näyttämättä. Onneksi olin lukenu sen niin monheen kerthaan ulkoa että selvisin ilman sitäki. 

p.s 25 päivää!



lauantai 5. heinäkuuta 2014

Minua jännittää. Nyt mie voin sanoa sen aivan aijosti äähneen. Tämä jännitys ei ole semmosta huonoa vaan semmosta ihanaa oottavaista ja kutkuttavvaa. Se että olen lähössä vueksi pois tutusta ja turvallisesta Suomesta on tullu paljon realistisemmaksi ja olen oikeasti alkanu pikkuhiljaa tiedostaan sen. Toki mie tiän että semmonen lopullinen ymmärtäminen tapahtuu varhmaan vasta ko sanon heipat kentälä perheele ja kolmele parhaale kaverille.  





Nyt on jo alle kuukausi lähtöön. Kuukausi. Se on niiiin lyhyt aika ja minusta tuntuu että kesäkuuki meni vain yhessä hujauksessa. Mie olen tehny aika paljon töitä ja lopun vapaa-ajan olen koittanu käyttää perheen ja kavereitten kans oleskelhuun. Viisumi hakemus on tehty ja enhään on käyä Helsingissä haastattelussa. Kannettava, kuvakalenteri ja käyntikortit on hankittu. Vihdoin stressi alkaa vähän jo helpottaan, mutta vielä häätyy jännätä ehtiikö yks paperi Suohmeen ajoissa ennen tuota viisumi haastattelua. Edustustakki pitäis tulla tässä lähi aikoina ja pinssit häätyis vielä väsätä (tämän on mulle loppupeleissä varhmaan se haastavin homma ko en omista mitenkhään imarreltavia käsityö taitoja...). 





Mutta multa pyyethiin postausta asioista mitä jään kaipaahmaan Suomesta ja mitä haluan kokea Yhdysvalloissa. Sen mie koitan sitte tehä seuraavaksi!