maanantai 29. syyskuuta 2014

Happy birthday dear Abi….!

Viikonloppu on vierähtäny taas vaihteeksi ja sen mie vietin suurimmaksi osaksi Aurorassa Abin synttäreilä. Lauantaina oli minun host veljen cross country kisat jonka jälkeen menin kaupungille ostaan Abile lahjaa ja löysinki sille semmosen tosi sievän käsikorun ja ittele päiväkirjan. Illala host äiti heitti minut sitte Abin tykö ja sielä syötiin, pelattiin ja juteltiin! Meilä oli kyllä tosi hyvä porukka ja kyllä saathiin nauraa vattalihakset kippeinä useaan otteeseen. Mie jäin sitte Julian (Brasilia) kans yöksi sinne ja aamula lähettiin Abin rotary klubin tapaamiseen mikä oli vähän semmonen ”grillijuhla” tyyppinen juttu. Rotaryt on kyllä aivan huippuja! Sielä siis meniki päivä pääosin syödessä ja jutellessa uusien ihmisten kans ja iltapäivälä host äiti haki minut kotia. Sunnuntai illan olinki kotosalla ko olin aivan hullun väsyny. Tämä nyt oli tämmönen ”viikonloppu 5 sekunnissa”, mutta kello on 21.05 ja koitan tänhään päästä jo nukhuun ko olen ollu koko päivän aivan tööt! Joten annan kuvien puhua minun puolesta. Ja jos jollaki on postaus ideoita niin otan ilomielin vastaan!:) 








perjantai 26. syyskuuta 2014

Time flies

Mihin tämä aika oikein lentää?! Jo 50 päivää takana ja minusta tuntuu, että aika on vain hujahtanu ohi. Tässä 50 päivän aikana  on kerinny tapahtua niin paljon, ja niin hienoja asioita mitä en ois voinu ikinä kuvitellakaan. Kaikista huvittavinta on se, että ne hienot asiat on aivan tavallisia, mutta silti niitä jotenki ossaa arvostaa niin paljon. Se on niin ihmeellistä, että olen tuntenu minun host perheen 50 päivää ja tämä paikka on mulle melkein ko koti. Voin mennä jääkaapile koska haluan ja syä mitä haluan. Voin puhua minun host äitile jos joku asia painaa mieltä. Eihän se nyt ole läheskään sama asia ko oma äiti mutta parasta mitä tässä tilanteessa voi pyytää. Ja muutenki nämä pittää minua ko omana lapsena. Koulussa ymmärrän viikko viikolta paremmin ja ihmiset on tutumpia. Pikku hiljaa alan käyttäytyä niinkö ”normaalisti” eli ei niin normaalisti:D Tai siis viittin olla oma itteni ja höpöttää, enkä ole ennään niin hiljanen ko mitä olin alussa. Mie olen omaksunu jo täysin tämän näitten ”small talk” kulttuurin ja se tullee jo melkein automaattisesti. Mulla on jo tosi rakkaita kavereita ja olen kyllä niin onnekas, että olen onnistunu solmimaan ”oikeita” kaverisuhteita eikä vain semmosia hyvänpäivän tuttuja.  Nämä kaikki on pieniä juttuja, mutta silti asioita jotka saa minut hyväle tuulele.


Voin jo nyt sanoa, että minussa on tapahtunu muutoksia ja se sama Juulianna ei tule 9 kuukauen päästä takasi. Ei toelakhaan. Tässä ajassa olen jo oppinu arvostaan niin paljon hyviä asioita mitä meilä Suomessa on ja voin ylpeänä sanoa, että olen Suomesta. <— Joo me olema ehkä pienen pieni maa tuola ”jossaki” pohjosessa, mutta meilä on niin paljon hyviä asioita joista voin olla ylpeä ja hehkuttaa.


Nyt olen siis viimisen 2 viikon aikana alkanu näkheen pikku hiljaa unia englanniksi. Harvoin ne on kokonaan enkuksi, mutta pätkiä muistan, että saatan käyä unissa keskusteluja englanniksi. Ajattelu on kuitenki vielä helpompaa Suomeksi ja välilä on päiviä jolloin tuntuu ettei englanti suju ollenkaan. Sanat tullee suusta missä järjestyksessä tahansa ja se on kyllä välilä tosi turhauttavvaa. Onneksi näitä päiviä on harvoin ja yleensä se johtuu siitä, että olen joko tosi stressaantunu tai väsyny. Toisinaan sitte on hetkiä jolloin tullee tosi hyvä mieli ko ossaa ongelmitta vastata ”oikealla laila” ja selittää pitkiäki stooreja ongelmitta.


Mutta siis tiivistettynä tällä hetkelä asiat on hyvin. Pahemmilta koti-ikävä puuskilta on vielä toistaseksi säästytty vaikka jos en nyt jostaki syystä maininnu niin syyskuun eka viikko oli hankala ja olin vähän allapäin, mutta se onneksi meni äkkiä ohi ko puhuin host äitile ja hommasin itele tekemistä. Mutta nyt siis meilä on ollu tämä päivä eli perjantai vappaata ko vain opettajilla oli työpäivä. Tänhään olen siis yksin ” juhlistanu” tätä hulppeaa 50 päivää Jenkeissä viettämällä laatuaikaa itteni kans…SHOPPAILLEN! <— Mie tänään muuten päätin etten enhään IKINÄ lähe kenenkään muun kans shoppaileen ko itteni. Yksin shoppaileminen on miljoona kertaa rentouttavampaa ko porukassa!!!
 Ei tarvi miettiä kuka kitisee ja koska ja missä ja miksi. 
Mukhaan lähti 2 perus toppia (harmaa ja musta), valkonen perus paita, puman toppi ja urheilu shortsit (Puman liikkeessä oli kaikki -50% <— Rakastan Outlet Mall:ia!), kengät, neule, farkut, collarit, huivi, vyö ja villapaita ja aurinkolasit. 


 Huomena aamusta menenki kattoon host veljen Cross country kisoja ja illala menen Auroraan ko yhelä rotary vaihtarilla Abigail:llä (Argentiina) on synttärit ja jään sitte sinne yöksi ettei host äitin tarvi ajjaa ees takasin illala. 


Suvi Teräsniska- Tyttö

tiistai 23. syyskuuta 2014

NHL game, the dream number one!

Minun tämän vuen ”to do” listan ehoton ykkönen oli NHL-peli ja mie pääsin toteuttaan tämän toihveen maanantaina. Minun rotaryklubi hommasi mulle 4 lippua Avalanhce-Anahaim pelhiin, joka kylläki oli vasta harjotuspeli. Onneksi olen ilmassu minun rotary klubile hyvin selvästi, että olen kyllä aina mukana, jos joku on halukas lähteen minun kans kattoon pelejä. Eli toivottavasti pääsisin käymään sarjapelissäki. Host isä ainaski haluais mennä kattoon Avalanche-New York Rangers pelin eli tuone nyt nähtävästi jossaki vaiheessa ainaski. 







Maanantaina lähimä siis host äitin ja veljen kans Denveriin joskus puoli 6 maissa ja peli alko 7. Mie en meinannu pysyä housuissa ko menthiin Pepsi Centeriin ja meilä oli hyvin aikaa kierrellä ja syä sielä. Mie olen varhmaan hymyilly yhtä paljon viimeksi puoli toista kuukautta sitte ko tulin tänne! Meilä oli klubitason paikat eli tosi hyvä näkyvyys ja tarjoilijat toi ruokaa/juomaa jos tilasi eikä siis ite tarvinu nostaa ahteria mihinkään. 7 maissa alko sitte ite peli ja olihan se mahtava! Huijja kyllä jokasen jääkiekko hullun pittää kerran elämässä ainaski  päästä kattoon änärimatsi! Päivää ennen ko lähin Suomesta kävin kattomassa Kärppien harjotusottelun ja olihan tuo peli jotenki niin erilainen! Kaikki tehjään isommassa mittakaavassa ja jotenki se tunnelmaki oli aivan omanlainen. En malta kyllä oottaa että pääsen kathoon oikean sarjapelin jolloin halli on varhmaan vähän täyempi ko mitä se nyt oli. Oli tuola kyllä nytki tosi hyvin porukkaa, mutta ei se nyt täys kuiten ollu. Mulla oli kyllä aivan mahtava ilta ja ei voi muuta ko taas kerran kiittä Rotareita, jotka tämän kaiken mulle järkkäsi! 





Pakko myöntää, että mulla on kyllä aivan kauhea ikävä pellaamista!
Sain viikonloppuna muutaman joukkueen sähköpostiosotteen(taas kiitos rotareitten) joihin aattelin ottaa yhteyttä ja kysellä oisko mulla mithään mahollisuutta päästä pellaahmaan ees silloin tällöin. Toivothaan parasta! Nyt tämä tyär laittaa unten maile ja aamula sitte rotarykokkoukseen. 
 Hyvää yötä mulle ja huomenta sinne Suomeen!


sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Fall Orientation

Heippa taasen! 
Tänä viikonloppuna meilä oli siis otsikostaki päätellen orientaatio viikonloppu Centennial:ssa, joka on about 20 min päässä minun kotikaupungista. Minun nuorisovaihtoasiamies haki minut perjantaina koulun jälkeen ja heitti minut Centennial:n lentokentäle, jossa me kaikki kokkoonnuimma. Me käyvimä suurinpiirtein vain kääntymässä sielä ja sitte meän viikonloppu hostperhe tuli hakehmaan meitä. Meistä kaikki asu viikonlopun erissä hostperheessä missä yleensä ja minusta se toimi kyllä tosi hyvin! Mie menin siis Ana:n (Espanja) ja Beatriz (Brasilia) perjantai-lauantai yöksi yhen tosi kivan pariskunnan tykö, jotka oli aivan huippuja! NIIN JA KAIKEN HUIPUKSI NIILÄ OLI TEEMU SELÄNTEEN NIMMARILLA VARUSTETTU PELIPAITA!  Olin kyllä kieltämättä aika mielissään siitä :D Me siis vietettiin iltaa niitten kans pitsan ja s´moresien kera. Illan pääle katottiin vielä Titanic ettei vain säästyttäis itkuilta. 


Beatriz (Brasilia), Ana (Espanja) ja joku hyyppä Suomesta :o 

Lauantai aamula mentiin sitte takasi sinne lentokentäle, jossa käytiin läpi perusjuttuja JA puhuttiin west, east ja hawaii reissuista joile meän on mahollista lähteä. West-cost reissule lähen jo varmasti ja voitta vain kuvitella kuinka tuo Hawaii:n reissuki polttelis! Kattoa josko voittais jackpotin tai vastaavaa… No joo kuitenki virallisten juttujen jälkeen tultiin tänne Castle Rockiin  toisele high schoolile, jossa päästiin kokkeileen kiipeilyä. Sielä vierähtiki koko iltapäivä. Illala oli vielä vuorossa konsertti Centennial:n puistossa ja mentiin sinne sitte Subway:n kautta. Ne soitti jotaki 80-luvun hittejä, mutta pakko sanoa että se musiikkia voitti 6-0 sen musiikin mitä soitethiin meän homecoming:ssa !!! 
Lauantai-sunnuntai yön me vietimä sitte toisen perheen tykönä ko niilä oli tullu joitaki väärinkäsityksiä aikataulun kans niin siksi ei voitu olla toista yötä ekan perheen tykönä. Niilä oli 10v poika ja 13-vuotias tyttö ja me vain hengailthiin niitten kans sitte illala. Hypittiin trampoliinilä, syöthiin jäätelöä ja pelathiin pöytäjalkapalloa. Tänhään menimä vielä sinne lentokentäle ja kirjotettiin kirjeet itele, jotka saama avata sitte vuen lopuksi. 


Brasilia, Argentiina, Belgia, Brasilia, Ruotsi ja Brasilia


Se on aivan uskomatonta kuinka läheisiksi sitä voi tulla lyhyessäki ajassa ihmisten kans joitten kans sulla on jotaki yhteistä. Meän piirin 22 ollaan jo nyt niin tiivis porukka vaikka tämä oli vasta toinen kerta ko olima kunnola porukalla. Seuraavan kerran näemäki suurimman osan kans vasta joulukuussa jolloin tämä piiri haastattellee vaihtarihakijoita ens vuele. Onneksi muutamat kuiten assuu suhkot lähelä että voihaan nähä aina välilä. 

Itävalta, Suomi ja Brasilia


Brasilia, Saksa, Argentiina ja Brasilia





P.S. Pakko mainita kuinka ihania rotaryt on! Yks mies kyseli eilen multa olenko jossaki joukkueessa tms. ja sanoin sitte, että en ole ko ei ole jääkiekkojoukkuetta täälä ja se tieten sitte harmitteli asiaa. No tänhään se sitte tuli minun tykö ja anto eri internetsivuja mihin voin ottaa yhtettä ja kysellä jos tästä läheltä löytys joukkue mulle. Rotaryt tekkee niin paljon hyvää ja täysin vapaaehtosesti. Ilman Rotareita en olis huomena menossa kathoon Avalanche peliä, joka oli ehoton ykkös juttu minun ”to do” listala. Go Rotary! 

My Rotary family<3

maanantai 15. syyskuuta 2014

Homecoming 2014

Nyt tuli koettua sitte tämäki high school juttu! Oli kyllä aivan hilkula, että oisin missannu tämän ko olin jo toinen jalka melkein autossa menossa Estes Parkkiin viikonlopuksi host perheen kans. Häätyy kyllä myöntää, että olen enemmän ko tyytyväinen ko jäin tänne!
Mie, Kyra, Madison ja Analisse

  


Eilen siis Kyra näppäs minut joskus 3 maissa kyythiin ja ajelthiin Analissen tykö laittauthuun. Meilä oli aivan hyvin aikaa laittautua ja jutella ennenkö lähethiin sitte othaan kuvia yhteen puistoon. Meän porukassa oli siis 10 ihmistä ja muutamilla oli sielä vanhemmat ottamassa kuvia meistä. 18.30 meilä oli pöytävaraus yhteen aivan ihahnaan italialaiseen ravintolhaan ja ajelthiin siis sinne kuvien jälkheen. Ruoka oli tosi hyvvää ja seura sitäki parempaa.


Takarivi: Riley, Logan, Brad, Lane, Drew ja Jesse
Eturivi: Mie, Kyra, Madison ja Analisse




Ite tanssit alko 8 ja olthiin koulula joskus vähän yli kaheksan. Sielä oli aivan valtavat jonot ja ootethiin varhmaan puolituntia pihala. Olthiin sovittu sitte minun viime hetken parin kans, että näemä sielä ja niinhän mekki onneksi sieltä väkijoukosta toisemme löyethiin! Tanssit oli tosi kivat, en vain kauheasti tykänny Dj:stä, ko se soitti tosi paljon lauluja, mitä oli tosi hankala tanssia! 
Tanssit loppu sitte 11 maissa ja päästiin lähteen joskus puoli 12 maissa ko meän porukasta kaks on oppilaskunnassa ja niitten hääty auttaa siivouksessa. Me menthiin sitte vielä iltapalale sen jälkheen  ja sitte menthiin Analissen tykö kathoon elokuvvaa (jonka kyllä nukuin totaalisesti ohi)… :D Yllätys yllätys! 
Tiivistettynä siis elämäni ensimmäinen ja viiminen homecoming oli hieno kokemus ja mulla oli kyllä tosi onnistunu viikonloppu!



Pakko tähän lophuun vielä mainita, että meilä oli torstaina ”lippuseremonia” Denverissä, jossa oli kaikki tämän piirin vaihtarit. Meilä oli aivan huippu hauskaa ja se seremonia oli tosi hieno tapahtuma, joka oli tosi hienossa hotellissa. En malta oottaa ens viikonloppua jolloin meilä on orientaatio viikonloppu Denverissä! 


Perjantaina oli homecoming-peli ja koulussa showdown ja molemmat oli kyllä aivan huippuja! 

Brasilialaiset Bea ja Tiego! 

Pohjosta voimaa!
Suomi, Ruotsi ja Tanska


sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Eroavaisuuksia Suomen ja Jenkkien välilä

Nyt ko on eka kuukausi täälä takana aattelin että voisin listata vähän eroavaisuuksia mitä olen Suomen ja Amerikan välilä hoksannu.

Ruoka
Mulla on käyny hyvä tuuri perheen suhteen, koska niinkö olen jo hehkuttanukki, nämä syö tosi terveellisesti. Colorado on koko Yhdysvaltojen terveellisin osavaltio, joten mie en ole huomannu mitenkhään järkyttävän suurta eroa ruan suhteen. Tottakai kaupat notkuu erilaisia roskaruokia ja pikaruokaloita on paljon. Ja jos tillaat pienimmän pihvin, aterian tai vastaavaa niin se vastaa ainaki meän ”normaalia” ja välilä isompaaki. Niin ja nämä syö 3 kertaa päivässä eli aamupalan, lounaan ja päivällisen. Siitä johtuen nämä syöki sitte aivan hulluna ”välipaloja”.  



Koulu
Koulu systeemi on tosi erilainen mitä Suomessa. Näilä lukiossa on siis 4 ”astetta” freshman,sophomore, junior ja senior. Ylheensä ko nämä valmistuu ne on 18-v. Välitunteja ei ole eli vain siirtymäaika luokasta toiseen ja tunnit on paljon pitempiä. Koulula on myös tosi paljon klubeja ja kaikki harrastukset on liitettynä kouhluun. Näilä on kans hulluna erilaisia tapahtumia ja se kuuluisa ”School Spirit” ei ole vain elokuvien, juttu vaan ihan oikeasti se on asia mitä ei oikein voi selittää!

Kaupat
Kaupat on aivan valtavia ja en ole täälä löytäny vielä ensimmäistäkhään perus K-marketin kokosta kauppaa vaan kaikki on ainaski jotaki cittareitten luokkaa. Ikinä et tiä paljon tuote oikeasti maksaa ko niihin lisäthään kassala verot.<— Tämä on minusta niiiiiiin tyhmää… 

Liikenne
Täälä pienemmissä paikoissa ei suurinpiirthein ees tunneta sannaa ”julkinen liikenne” eli vain tosi isoissa kaupungeissa on lähijunat ja linkkarit. Täälä nämä saa autokortin 16-vuotiaina ja kaikki matkat kuljethaan autola. 
Niin ja täälä saat hakemalla hakea normaalikokosta autoa ko kaikki ajelee hirveilä maastureila. 
Talot
  • Ensinnäki melkein kaikki ovenkahvat on tuommosia nuppeja ja osa ovista aukeaa sisäle käsin.
  •  Taloissa on ylheensä kellarit, joissa on  ihmiset kuntoilee, pellaa jotaki yms. 
  • Näilä on ylheensä aina kaasuliedet ja jääkaapissa semmonen jääpala kone.
  • Sängyt on aivan sairaan korkeita ja isoja!
  • Ylheensä makkareissa on kokolattiamatot
  • Näilä on kaikila autotallit

Ihmiset
Voi kyllä! Amerikkalaiset on just niin sosiaalisia, mitä kaikki aina sannooki. Täälä kaupan kassala ihmiset saattaa jutella aivan niitä näitä ja aina ensimmäisenä ihmiset kyssyy ”Hi, how are you?” ja siihen vastathaan vain että ”I am fine” tai jotaki vastaavaa. Eli ei toelakhaan aleta selithään mitä on tapahtunu tai mitä oikeasti kuuluu. Ja kaikkein hauskinta on se, että nämä itekki myöntää ettei niitä toelakhaan kiinnosta mitä ihmisille kuuluu:D 
Toinen juttu on että jos vaihethaan jonku kans numeroita ja sovithaan että menhään viikonloppuna elokuvhiin se ei toelakhaan tarkota, että niin tulis oikeasti tapahtuun. Tämäki toki riippuu aivan ihmisestä!

Muuta

  • Kaikki on paljon isompaa!
  • Cowboy bootsit ja leveälahkeiset farkut=IN!
  • Collegesta jauhethaan kokoajan. Niinkö mistä rahat, stipendit, mihin haku jne…
  • Vaikka suomalaisten näkökulmasta mieki olen jo 17, näitten mielestä 17- vuotias on vielä aivan täys läppi, joka ei ossaa huolehtia itestään, eikä tehä hyviä päätöksiä. 
  • Täälä ihmiset näyttää tuntheensa paljon avoimemmin.
  • Nämä käyttää tosi paljon valmis ”taikinoita”. Tai siis voit ostaa brownie jauhot tai suklaakeksitaikinaa jne. :D

Tässä nyt jotaki mitä on tullu miehleen! 





tiistai 9. syyskuuta 2014

"Luulen että pystyt paremmin silloin minua ymmärtämään, kun en lähtöni syistä yritäkkään kertoa yhtään mitään.."

Heippa hei! Nyt onki vierähtäny viikko viimisestä postauksesta ja suurin syy siihen on se, että olen ollu tosi väsyny ja koulujutut on vieny tosi paljon aikaa. Tällä hetkelä meilä on koulussa homecoming viikko ja joka päivä on joku teema minkä mukhaan ihmiset pukkeutuu. Perjantaina meilä on normaalia lyhyemmät tunnit ko päivän lopuksi meilä on ”Showdown”, jossa seniorit kilpailee junioreita vastaan ja sophomoret freshmaneja vastaan. Täälä ei ole muuten tapahtunu oikeastaan mithään erikoista viime viikola. Sunnuntai aamuna käythiin koko porukalla syömässä tosi hyvä aamupala, jonka jälkheen lähethiin käyhmään shoppailemassa  Park Meadowsilla host äitin kans ja hoitamassa muuten vain asioita. Itele ei kyllä tarttunu matkaan ko balleriinat ja lenkkarit, mutta niitä mie oikeastaan lähinki hakheen. Ko tulthiin sieltä niin leivoin korvapuusteja ja ne kyllä kävi tosi hyvin kaupaksi! 
Eilen illala oli koulula ”Spaghetti Dinner”, jossa osa meän koulun kuorojen oppilaista esitti oma valintaisia kappaleita ja samala sielä oli päivällinen niinkö nimestä saattaa päätelläkki. Oli kyllä kiva käyä kattomassa vaikka me kyllä livahimmaki host äitin kans sieltä kesken kaiken ko molemmat olthiin tosi väsyhneitä.



Tänhään olenki taistellu historian tehtävien kans ja pähkäilly pitäiskö minun jäähä tänne ens viikonloppuna ko on homecoming vai lähteä host perheen kans Estas Park:iin, joka on aivan hullun ihana ja kaunis paikka. Huomena aamula kuiten rotary kokoukseen ja torstaina saanki skipata 2 viimistä tuntia koulusta ko meilä on Rotareitten lippuseremonia Denverissä. Koitan taas postailla loppu viikosta jos silloin ois vähän enemmän aikaa. 
Niin ja kuulin, että postikortit oli onnellisesti saapunu perile! Aattelin, että ne minun tuurila päätyy kuiteski jonnekki jorpakhoon:D 
Täälä on muuten päivisin vieläki reilusti yli 20 astetta lämmintä ja tätä kuvvaa ottaessa oli 31, että lämpöä on kyllä riittäny. Nyt kuitenki kuulin, että perjantaina tulis lunta… O__o ? 


tiistai 2. syyskuuta 2014

Pidennetty viikonloppu

Niin se vain viikonloppu ja Labor day:ki oli ja meni. Viikonloppuna kävin kahtena päivänä shoppailemassa ja muuten olenki vain oleskellu. Tänhään olen taas käyny istumassa koulun penkilä ja koulun jälkheen sain VIIIMEIN lähetettyä postikortteja Suohmeen. On niitä jo kyllä kyseltykki. 



Eilen aamula skypetin ekkaa kertaa perheen kans ja oli kyllä aivan ihana nähä, että kotonaki on kaikki hyvin. Toisila tullee tosi kova ikävä ko näkkee oman perheen ja toisila se taas helpottaa. Ite en oikein tiä minkälaisia ajatuksia se herätti. Toisaalta ko näki, että kaikki on hyvin, niin tuli tosi helpottunu olo. Toisaalta taas jotenki sen keskustelun jälkheen tuli tosi tyhjä olo. Nyt ko arki on alkanu tääläki, niin tottakai tullee välilä semmonen olo, että tässäkös tämä nyt sitte on. Tulenko mie viethään yli 300 samantyyppistä päivää jatkossaki? No en. Tottakai jotku päivät on vähemmän tapahtumarikkaita ko toiset, mutta sehän kuuluu tähän ja seki on osa tätä kokemusta. Eihän täälä asuvien nuortenkhaan elämä ole joka päivä ”siistiä” ja tapahtumarikasta ja tavallisen amerikkalaisnuoren elämäähän mie olen tullukki tänne kokehmaan!  Huomena menenki taas käyhmään aamusta rotarykokkouksessa,
 mutta muuten tämän viikon suunnitelmat onki täysin auki.