perjantai 30. tammikuuta 2015

Perheen vaihto nro. 3

Mie en voi käsittää, että huomena on jo aika vaihtaa kolmanteen perheeseen. Tämä melkein 3 kuukautta meni älyttömän nopeasti ja sain kokea tosi paljon hienoja juttuja tämän perheen kanssa. En kylläkään ole yhtä haikein mielin kuten ekan muuton aikana. Ehkä se johtuu siitä, että tämä on ”jo” toinen muutto, mutta se ei ole ainoa syy. Tämä perhe on ollu tosi ystävällinen ja välittävä kokoajan. Ne on pitäny huolta, että mulla on kaikki tarvittava, huolehtinu minun kuskaamisesta kavereile, kouluun, musikaalijuttuihin jne. Ne otti minut niiden mukaan Washingtoniin ja Oregoniin ja ne on välilä antanu mulle enemmän huomiota ko niiden omale pojalle. Meistä ei ole silti tullu kauhean läheiset, koska meilä on joissaki asioissa hyvin erilaiset elämänarvot. Semmosissa tilanteissa ei auta ko yrittää parhaansa mukaan nähdä sen toisen ihmisen kanta ja yrittää pittää mölyt mahassa. Toinen juttu on minun host veli. Mulla on siis kolme pikkuveljeä Suomessa, jotka on mulle aivan sanoinkuvailemattoman tärkeitä. Mie olen siis tottunu sisaruksiin, mutta minun host veli ei, ja sen voi kyllä huomata sen käytöksestä. Tämä on varmasti ollu tosi opettava kokemus niin sille, ko mullekki.   Älkää käsittäkö väärin, olen tosi kiitollinen tälle perheelle kaikesta mitä ne on mulle antanu ja ne on tosi ihania ihmisiä, mutta aina ihmisten välile ei synny sitä kemiaa ja sille ei voi mitään. 

Huomena minun 2 host perhe vie minut Denveriin syömään ja sitte ne vie minut uuden host perheen luo. Seuraava perhe on tosi erilainen, sillä niillä ei ole lapsia ja ne on ”nuorempi” pariskunta. Ei nyt mitään teinejä, mutta 40 vuotiaita jotka on tosi aktiivisia ja nuorekkaita. Olen tosi innoissani, että saan kokea miltä tuntuu olla ainoa lapsi ja nähä millasta elämä seuraavan perheen kanssa tulee olemaan!


maanantai 26. tammikuuta 2015

Rotary ski weekend!

Rotaryt järjesti meile laskettelu viikonlopun perjantaista-sunnuntaihin ja olihan meilä kyllä hauskaa! Viikonloppu kulu hyvin syödessä, lautaillessa, paljussa istuen hyvällä porukalla! Mie en ala yksityiskohtasesti kertomaan koko viikonlopusta ko tästä tulis muuten kunnon romaani, mutta nauttikaa kuvista ja mie koitan päästä taas kirjottamaan lähi päivien aikana. Nimimerkillä kiirettä pittää! 






































maanantai 19. tammikuuta 2015

Weekend with cowboys, skiers and crazy people.

Nyt kyllä on lipsunu tämän blogin päivittäminen ja pahasti! Olen ollu aivan kauhean väsyny koulun ja musikaali juttujen takia ja tekemistä on vaikka muile jakkaa. Sehän on vain sen merkki, että on hauskaa ja ei ole ns. luppo aikaa :D Mutta miepä postailen nyt tästä minun neljän päivän viikonlopusta. Meilä oli siis perjantai vappaa, koska vain opettajilla oli työpäivä ja tänään maanantaina oli Martin Luther King Day, joten meilä oli vapaapäivä koulusta! 

PERJANTAI

Perjantaina sain pitkästä aikaa nukkua pitkään ja olla vain. Makasin koko päivän sängyssä, tein ittele lättyjä ja kattelin netflixiä. Joskus 3 jälkeen pääsin ylös sängystä ja suihkun kautta laitoin itteni valmiiksi. Minun seuraava host äiti haki minut puoli 5 maissa,  ko oltiin sovittu, että menen niile päivälliselle ja samala minun nuorisovaihtoasiamies ja kummi voi käyä jututtamassa minun seuraavia host vanhempia. Minun host äiti on meän rotaryklubissa niin aika hyvin minun nva ja kummi ne tiesiki, mutta se on rotareitten käytäntö käyä kattomassa talo ja tuleva perhe. Mie muutan 1.2 eli kahen viikon päästä ja olen kyllä tosi innoissani! Minun kolmannessa host perheessä on vain host äiti ja host isä eli ei yhtään lasta. On varmasti aluksi outoa olla ainoa lapsi, mutta on kiva että pääsen kokemaan senki. Niin ja niilä on kans kaks syötävän sulosta koiraa! No kuitenki syötiin siinä ja juteltiin niitä näitä illan aikana ja sitte 8 maissa ne nakkasi minut Centennialiin Amandan tykö, jossa olin siis perjantai/lauantai yön! 




LAUANTAI

Lauantaina herättiin Amandan kans 9 ja laitettiin ittemme ihmisen näkösiksi. Tim(Amandan Hisä) haki meile aamupalaksi bagel:it Einstainista ja sitte hypittiinki autoon ja suunnattiin Denveriin. Tammikuun ajan Denverissä on semmonen iso rodeo-show, jota Tim vei minut ja Amandat kattoon. Se on kyllä tosi hauskaa, mutta toisaalta pelottavaaki kattoa ko sonnit ja hevoset hyppii ko viimistä päivää ja sitte ihmiset koittaa roikkua kyytissä. No ei kait siinä jos tykkää! 
Mentiin tuon jälkeen lounaale semmoseen teollisuusrakennukseen, jonka sisälä oli pikku kahviloita ja putiikkeja. Syötiin semmosessa tacopaikassa ja tultiin sitte takasi Amandan tykö. Suunniteltiin, että lähetään käymään salila ja niin me oikeastaan lähettiinki. Päästiin sinne salile ja me sitte siinä kysyttiin, miten se onnistuu ko mulla ei ole salikorttia sinne, että voinko ostaa jonku yhen kerran jutun. No ne kysy minun henkilöllisyystodistusta ja näytin sitte minun koulun ID-kortin. Ne kysy minkä ikänen olen ja ilman miettimättä vastasin tieten, että 17. Ne alko selittään kuinka tarvin virallisen huoltajan allekirjotuksen ko en ole 18 ja Tim yritti sitte siinä, että hän on minun laillinen huoltaja, mutta ne sano että se pittää olla minun biologiset vanhemmat! Mie en ole ikinä kuullu, että alaikäsenä ei pääsis salile ilman joitaki hiivatin allekirjotuksia! Amerikka… No Amanda sai raahattua minut juoksemaan ja tuon jälkeen mie olin aikalailla finiitto. Hupsis. No suunta ole ko ylöspäin! :D Abby tuli sitte illan pääle kans Amandalle ja me katottiin elokuva, syötiin, juteltiin ja naurettiin. Eipä sitä voi parempaa lauantaita toivoa! 






SUNNUNTAI

Aamula MIE heräsin ensimmäisenä ENNEN YHEKSÄÄ. Seurasin pikkuveljen peliä netistä ja voi taivas kuinka ylpeä sain olla Juhosta! Sitä ei voi käsittää kuinka täälä ollessa ihmiset kotonaki muuttuu/kehittyy/kasvaa. Mulla tullee olheen kova homma ottaa pikkuveikka kiini ens vuona! No mutta kuiten. Amanda nousi sitte siinä ja hipsi yläkertaan tekkeen meile lättyjä aamupalaksi. Haha loppupeleissä se olin kyllä mie joka ne paisto, mutta yhteistyön tulos oli kyllä hyvä. Pääyttiin sitte käveleen päivemmällä ja voittako kuvitella miltä tuntu kävellä toppi päälä 17 asteen lämmössä TAMMIKUUSSA. Ei aivan tavallinen juttu suomalaisele. Käveltiin tyttöjen kans sielä täälä joku puolitoista tuntia, jonka jälkeen Tim vei Abbyn kotia ja me lähettiin sen jälkeen ajeleen ylös vuorile. Tim:n college huonekaveri omistaa asunnon paikassa jonka nimi on Dillon, joten mentiin sitte sinne. Ilta istuskeltiin, käytiin syömässä ja mentiin sitte hyvissä ajoin nukkumaan!


MAANANTAI

Nousin itestään puoli 8 ja koitin sitte herättää Amandanki mahollisimman kivasti. No siinä vaiheessa ko kiva ei enään auttanu niin Timin idean ansioista päädyin kantaan lunta Amanda rievun sänkyyn. No kyllähän se siitä nousi, mutta väärälä jalala kylläki. Kumma homma! 
Lähettiin sitte rinteeseen 9 maissa ja koko päivä meniki laskiessa. Mietimä Amandan kans, että voimako me ennään ees laskea Suomessa/Ruottissa ko täälä tottunu niin hyväle. Täälä on suurinpiirtein samanverran hissejä ko meilä rinteitä Suomessa ja voitta vain kuvitella kuinka pitkiä ne rinteet on! Keystonen pisin reitti on 3,5 mailia eli 5,6 kilometriä eli on vähän eri ko vaikka Ylläs. Oltiin aivan tyrmässä ko tultiin lopulta autole puoli 4 maissa ja lähettiin ajeleen kotia. Matka meni lepposasti ja kotia ko pääsin niin olen koittanu tehä rästiin jääneitä juttuja. Ei millään jaksais huomena kouluun, mutta onneksi ei ole ko 3 päivän kouluviikko niin eiköhän sitä selviä!