lauantai 15. marraskuuta 2014

Perheenvaihto

100 päivää sitte tulin tänne ja nyt on aika siis vaihtaa perhettä ekan kerran. Rotareitten vaihtoon kuuluu siis se, että vaihtarilla on 2-4 perhettä vaihon aikana. Minun piti siis muuttaa jo viikko sitte, mutta tulevalle host perheele tuliki äkkinäisiä kiireitä, joten päätettiin siirtää muuttoa viikola. Vielä viikko sitte olin aivan kauhuissani ajatuksesta, että minun häätyis muuttaa, mutta menneen viikon aikana olen jotenki käsitelly sitä asiaa paremmin ja se ei tunnukkaan enään niin kauhealta ajatukselta. Tottakai se on taas aika hämmentävää tutustua uuteen perheeseen ja yrittää oppia niitten tavoile, mutta monet on onneksi sanonu, että se ei ole yhtään niin hankalaa ko vois kuvitella ja toivottavasti se onki niin. Muutan siis perheeseen jossa on isä, äiti, 14-vuotias poika,2 koiraa, 4 kissaa ja 2 marsua :D Vielä vähän aikaa sitte niilä oli yhteensä 8 kissaa, mutta 4 pentua lähti viime viikola eripuolile jenkkejä. Luojan kiitos...

Ko tulin mulla oli 1 iso matkalaukku(23kg) ja pieni 8kg laukku. Eilen pakkaillessa tajusin kuinka paljon tavaraa sitä onki kertyny 3 kuukauessa. Iso matkalaukku on aivan täynnä ja painaa varmasti yli tuon 23kg, pienimatkalaukku pursuaa ja sen lisäksi on kenkäpussi joka muuten sisältää 8 paria kenkiä eikä mitään hajua miten se voi olla mahollista. Sitte on vielä koululaukku jossa koulujuttujen lisäksi tietokone ja vielä yks normaalipussi tavaraa.


Tämmöset yllätykset matkalaukusta on aina enemmän ko tervetulleita!




Joku päätti hyppiä kyytile! 

Olen niin kiitollinen, että olen saanu viettää 3 mahtavaa kuukautta tämän perheen kans! Tämä perhe on tosi erilainen ko minun oma perhe,  mutta se on silti ollu uskomatonta nähä millasta on elää erilaisessa perheessä. Tiän, että seuraava host perhe tulee myös olemaan taas aivan erilainen ko tämä perhe, mutta varmasti hieno ja uusi kokemus seki. Luopuminen on aina ollu mulle tosi hankala asia ja mie kiinnyn ihmisiin tosi nopeasti. Just host äiti kävi sanomassa heipat, koska sen täyty lähteä töihin. Mikä minun reaktio oli? No itkin vissiin silmät päästä. Se on varmasti hosteilekki pelottavaa yrittää olla mahollisimman hyvä perhe ja tukea vaihtaria silloin ko se tukea tarvii. Minun host äiti on kuitenki onnistunu siinä älyttömän hyvin. Se on niin rakastava ja huolehtiva, enkä ois voinu toivoa parempaa host äitiä! Koko perhe on ollu siis ihana, mutta mulla on erityisen lämpimät välit host äitiin. 

Nyt on siis yks neljäsosa vaihtovuesta takana ja aika alottaa uuen perheen kans. Jännää!   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti