lauantai 29. marraskuuta 2014

Second home

Kuinka hullua on aatella, että minun perhe ja ystävät jotka on aina ollu osa minun arkea, ei olekkaan nyt täälä minun kans. Mulla on toinen koti toisela puolela maapalloa, josta kukaan minun perheestä tai ystävistä ei tiä yhtään mitään. Mie olen rakentanu tämän kaiken aivan tyhjästä ilman kenenkään apua. Missään vaiheessa ei ole ollu äiti tai iskä pitämässä käestä ja kertomassa mitä tehä ja miten. Tottakai host perhe ja kaverit on auttanu ja näyttäny miten asiat toimii jne, mutta neki ihmissuhteet on ensin täytyny rakentaa ite. Se kaikki on lähteny minusta itestä ja myönnän, että olen kyllä ylpeä itestäni! 

Kuinka hullua se on, että jos minun kaverit tai vanhemmat tulis nyt tänne niin mie oisin ainoa meistä, joka tietäis tästä paikasta jotaki. Mihin mennä, miten toimia tms. Ylheensähän se ihminen, joka on opastanu minua on ollu minun vanhemmat, mutta nyt se oiski täysin päinvastanen tilanne.


Monet on kysyny meinaako minun perhe tai kaverit tulla kattoon minua vaihtovuen aikana. No ei ne meinaa. Olishan se toisaalta siistiä päästä näyttään omille rakkaille tämä paikka jossa mie olen viettäny monta kuukautta. Näyttää tämä paikka, jossa mie olen kasvanu henkisesti ja ehkä vähän fyysisestikki. Paikan, joka on tehny minusta erilaisen ihmisen. Mutta toisaalta, kuinka hienoa se on, että tässä maailmassa on paikka, joka on käytännössä minun. Minun ei tarvi jakaa mitään tästä paikasta kenenkään minun läheisten kans. Minun vanhemmat ei luultavasti tule ikinä tapaamaan ihmisiä joiden kans mie olen asunu tämän vuen aikana tai minun ystäviä, jotka on ollu minun tukena ja näyttäny tätä kulttuuria mulle. Mie olen ainoa, joka tietää tästä paikasta jotaki ja ainoa joka on täälä käyny. Ainoat asiat mitä minun läheisillä on tiedossa tästä paikasta ois minun kertomukset. 



Ennen ko mie tulin tänne en ollu käyny ko Ruotsissa ja Norjassa. Mulle ei oikeastaan ollu missään vaiheessa mikään ”hirveä” into maailmalle ja en kyllä tiä miten mie halusin lähteä vaihtoon. Täälä ollessa mulla on syttyny älytön himo nähä tätä maailmaa. Mie olen käsittäny kuinka hienoja paikkoja tämä maailma on täynnä. Se on niin tärkeää nähä tätä maailmaa ja sitä kautta ymmärtää toisia ihmisiä ja niitten kulttuureja. Elämässä täytyy ottaa riskejä ja mie olen kyllä niin onnellinen, että olen saanu näin hienon mahollisuuden tutustua uuteen kulttuuriin ja pieneen palaseen tätä maailmaa.

Kuvat Pinterest.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti