Finland, I miss you.

Huomena tullee 2 kuukautta siitä ko jätin kodin ja kaiken sen tutun ja turvallisen johon olin 17 vuen aikana tottunu. Nämä kaks kuukautta on menny tosi nopeasti ja pääosin olen pysyny positiivisellä mielelä melkein kokoajan. Pakko kuitenki myöntää, että helppoa se ei ole ollu. Ja välilä ei kertakaikkisesti jaksa hymyillä ja olla positiivinen. Välilä jos on huono päivä, sitä alkaa väkistenki miettiin perhettä, ystäviä, harrastuksia ja kaikkea sitä rakasta, mitä mulla Suomessa oottaa. Tässä postauksessa mie aattelinki kertoa mitä mie kaipaan Suomesta ja kotoa. 

Ihmiset jotka tietää sinun kaikki vahvuudet ja heikkoudet. Ihmiset jotka tietää kuinka sinut saa hyväle tuulele. Ihmiset joitten kans voit jakkaa kaiken. Ihmiset jotka rakastaa sinua just semmosena ko olet ja on sielä sinua varten joka ainoa päivä. Joka ainoa päivä, vaikka välissä ois valtameri ja tuhansia kilometrejä.

Rakkaus perheen välilä on asia jota et voi löytää mistään muualta. Perhettä ei korvaa mikhään.

Ystävät. Korvaamaton tuki ennen vaihtoa, nyt vaihon aikana ja varmasti vaihon jälkeenki. Ystäville voi kertoa mitä vain ja ne on aina lohuttamassa ko lohtua tarvin. Näitten ihmisten kans voin nauraa itteni kipeäksi ja itkeä ko siltä tuntuu. Mie olen enemmän ko kiitollinen, että mulla on niin paljon ihania ystäviä joita saan kaivata joka päivä. 

Kipeämpi aihe ko ikinä osasin kuvitella. Mie olen harrastanu jääkiekkoa 3 vuotta ja siitä on tullu mulle tosi iso osa elämää. Joka  talvi viimisen kolmen vuen ajan olen antanu kaiken aikana sille ja se on ensimmäinen asia minun elämässä, joka on menny jopa musiikin eele.  Mie olen vasta nyt tajunnu, että jääkiekko on ensimmäinen asia koko minun elämässä, jonka takia olen laittanu itteni likhoon ja tehny töitä perse ruvela. Se on myös asia, joka on kasvattanu minua ihmisenä aivan valtavasti. Ilman sitä ja kaikkea mitä olen sen ansiosta kokenu, olisin paljon heikompi ihmisenä ko mitä olen nyt. 

Hevosten kans touhuaminen on taas asia, joka auttaa minua unohtaan täysin kaiken muun. Jääkiekko on tästäki vaatinu ison palasen ja sen takia viimisten vuosien aikana heppojen kans touhuaminen onki jääny vähemmälle. Silti aina ko tallile vain pääsee niin se on sitäki kivempaa ko taukoa saattaa olla muutamia viikkoja. Tämä juttu on ollu minun elämässä jo monia monituisia vuosia. Tämä paikka jossa käyn on mulle ko toinen koti. Musiikkia ja laulamista minun ei ole onneksi tarvinu jättää Suomeen vaan se on instrumentti, jonka kannoin kätevästi mukanani. Laulaminen ja etenki kuoro on jatkunu täälä entistäki aktiivisemmin ko mulla on nyt koko syksyn ajan joka koulu aamu puolitoista tuntia kuoroa.

• Koti, takkatuli, kynttilät, hyvä tv-sarja ja oma perhe on asia joka tekkee syys/talvi-illoista niin omalaatusen. 
• Tuo Lappi kuva vain kuuluu tuone, enkä sitä ossaa sen paremmin selittää. Kai se on se meän ihana talvi, revontulet ja paukkuva pakkanen.
•  Sauna. Mie en kertakaikkisesti tunne itteäni täysin ”puhtaaksi” ko en ole päässy saunohmaan! Mie olen kyllä henkeen ja vereen niin saunoja ihminen, että kyllä on tehny tiukkaa selviytyä pelkälä suihkula.
• Monet saattaa ihmetellä, miksi hiivatissa mulla on ”työt” tuossa kuvassa. Mutta voi kyllä, mie kaipaan aivan mahottomasti minun työpaikkaa ja työporukkaa. Olen siis töissä kahvila-ravintolassa, joka on paras paikka mitä ikinä voin toivoa! En kylläkään siis syksysin työskentele, mutta ajatuski tulevasta kevät-talvesta ilman töitä on aivan kauhea! Haha, toivottavasti sama asenne pyssyy sitte tulevaisuudessaki. 
• Fazerin sinistä en taija ees perustella...

Tämä osa-alue onki mulle hyvin henkilökohtanen ja tunteita herättävä… :D Mie ruuan ystävänä tulen välilä hulluksi näitten ruokien kans. Ensinnäki ”SALAATIT”, aivan sama mihin menet niin salaatti on ko pahvia. Toisekseen, jos aletaan verrata Alaskan lohta    jota nämä siis syö tähän meän loheen niin kyllä norjanlohi pieksee näitten lohen 6-0. Ja voih…Poronkäristys. Nämä on täälä suurinpiirtein syrjää myöten järkyttyneitä tästä. Voi äitin pottumuusi ja käristys, vielä pari sattaa päivää ja olen taas kotona  pöyän ääressä niinkö aina ennenki…<3

JA VOI ELÄMÄN KEVÄT. SAUNA.

Täälä sen vasta tajuaa kuinka paljon sitä voi rakastaa omaa kotimaataan ja asioita jotka on ennen ollu arkipäiväsiä. Mutta niinhän se mennee: Asioiden tärkeyden käsittää vasta ko sen menettää. Onneksi minun tilanteessa vain hetkeksi.

Kuvat: Pinterest, Vainsuomijutut